"Oletko tullut alatelleeksi kahta sanaa: narsistinen persoonallisuushäiriö?"

Istun muutolaatikoiden seassa. Haukon paniikinomaisesti henkeä. Minua ahdisti eilenkin. Se helpotti, kun katsoimme elokuvan luonasi. Olisit ensin halunnut minun jäävän yöksi. Lopulta tuntui, että halusit päästä minusta vain nopeasti eroon.

Toit minut kotiin ja kysyit soitellaanko vielä hyvät yöt. Soitin, mutta et vastannut. Soitin monta kertaa. Joku painoi vahingossa linjan päälle. Kuulin puhetta.

Nyt tärisen. Miten voitkaan pilata päivän tavalla tai toisella. Nyt et vastaa puheluihini etkä viesteihini. Sanoin sinulle haluavani siivota rauhassa. Onnistuit viemään huomion itseesi, vaikket ole edes läsnä. Otan yhden ylimääräisen lääkkeen. Yritän koota itseni ja käyttäytyä kylmänrauhallisesti. Vaihdan sim-kortin puhelimeeni. Voi tätä peliä pelata kaksikin.

Lääke helpottaa. Lähden asioille.Vaihdoin palattuani kortin takaisin. Koko reissun minua ahdisti. Soitit, etkä ymmärtänyt tuskaani. "Anteeksi, tämä ei toistu", vakuuttelit. Aina se vaan toistuu.

Illalla huomaan kädessäsi leiman. Miksi et kertonut suoraan olleesi kavereiden mukana baarissa?